Atlantinkaari yhteiskäyttöpihavyöhyke

 

Konsepti

konseptikaavio_yhdistelmä_2000.jpg

KORTTELIT 20828-29,
PIHAVYÖHYKKEEN VIITESUUNNITELMA,
HELSINKI 2015

Tilaaja:
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Muut suunnittelijat:
Maisema-arkkitehtitoimisto Sumu Oy
Arkkitehtitoimisto Paula Leiwo Oy

yhdistelma_1000_suunnitelma.jpg
 

 

TOTEUTUSSUUNNITTELU

Kortteli 20828, tontit 2-8
Kortteli 20829, tontit 1-4

 

Atlantinkaari-kokonaisuus_A2_600_NETTI.jpg

Jätkäsaaren korttelin 20828 tonttien 2 ,3 , 7 ja 8 yhteispihan suunnittelu,
Helsinki 2016-

 

Tilaaja:
Sato-rakennuttajat Oy
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT
Lakea Oy

Arkkitehdit:
Arkkitehti: HLP Oy
Arkkitehtitoimisto Tiuri & Lommi Oy
OOPEAA Oy

Pihasuunnitelma_väritetty_ilmanrak_300_muoks.jpg
 

Atlantinkaari2_329_200_väri_180405_muoks.jpg
 

Jätkäsaaren korttelin 20829 tonttien 1,2 ,3 ja 4 yhteispihan suunnittelu,
Helsinki 2017-

 

Tilaaja:
Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT
Haahtela-rakennuttaminen Oy

Arkkitehtisuunnittelu:
Avarc Arkkitehdit Oy
Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy


Atlantinkaaren pihakorttelikokonaisuus rakentuu rakentuu Helsingin Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston länsipuolelle. Asuntotontit liittyvät toisiinsa yhteisten sisäpihojen ja niiden läpi kulkevan piharaitin kautta. Korttelia yhdistävän pihavyöhykkeen tavoitteena on monipuolistaa oleskelun ja leikin mahdollisuuksia sallimalla toimintojen vaihtelevuus tonteittain. Pihavyöhyke tarjoaa vaihtelevan luonteisia oleskelu- ja leikkialueita pihareitin varrelle, ja vyöhykkeen elävyyttä lisäävät maantasokerrosten reitille avautuvat asuntoterassit sekä liike- ja asukastilat, kuten harraste- ja kokoontumistilat ja talopesulat.

Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumon suunnittelemana tilallisena periaatteena on korttelikokonaisuuden läpi kulkeva uomaansa muovaava pääreitti, ”virtaava vesi”. Pääreitti on pihan kokoava aihe ja perustaso, ja se hahmottuu kortteleiden keskellä suurena vapaana tilana. Uoma levenee pihatiloissa ”suvannoiksi”, joissa liike hidastuu ja muodostaa oleskelun ja leikin paikkoja. Virran suvantokohtiin sijoittuu puutasoja, kalusteita ja varusteita. Reitti on myös työntänyt tieltään maamassoja: on syntynyt pihan perustasosta korkeampia ”rantatörmiä”, joille yksityisemmät piha-alueet sijoittuvat.

 

Pihojen muodostama tilasarja jaksottuu kolmeen vyöhykkeeseen:

Virta / pääreitti

  • korkotasoiltaan alimpana
  • toimii myös tulvareittinä
  • luonteeltaan puolijulkinen tila

Suvanto / pääreitin varrelle asettuvat leikin ja oleskelun alueet

  • korkotasoltaan joko virran varrella alimpana tai reuna-alueilla
  • kasvillisuus rajaa suvantoaluetta, pylväspuut, korkeat pensaat
  • luonteeltaan puolijulkista tilaa

Rantatörmät / kotiintulon alueet, asuntoterassit

  • korkotasoltaan ylimmät alueet
  • pääreitiltä noustaan ylös kohti sisäänkäyntejä
  • suvantoalueen korkeampi kasvillisuus muodostaa portin sisäänkäyntipihoille
  • luonteeltaan yksityinen

Pihojen ulkopuolisen julkisen vyöhykkeen muodostavat pienet aukiotilat Atlantinkadun varrella sekä Madeiranaukio ja Melkinlaituri. Kanarian- ja Azorienkujien pääteaukiot sekä Azorienkujalta Hyväntoivonpuistoon johtava kevyen liikenteen yhteys ovat korttelipiha-aluetta jaksottavia julkisia ulkotiloja.

 
 
 
ProjektitMaanlumo