Baana

BAANAN YMPÄRISTÖSUUNNITTELU, RAKENNUSSUUNNITELMATASOINEN YMPÄRISTÖSUUNNITELMA

HELSINKI, 2010—2013

Tilaaja:
Helsingin kaupunki, rakennusviraston katu- ja puisto-osasto

Yhteistyössä:
Sito Oy (taitorakenteiden rakennesuunnittelu)
Ramboll Finland Oy (kuivatus- ja tasaussuunnittelu)
Janne Siltanen (katutaide)

PALKINNOT:
European Prize for Urban Public Space 2014
Art goes Kapakka -tunnustuspalkinto, 2012
”Baana on tehnyt Helsingistä hauskemman”


Helsingin Töölönlahdelta Jätkäsaareen johtaneen satamaradan ratakuiluun toteutetun kevyen liikenteen väylän Baanan ympäristösuunnittelu. Ratakuilu erotti kantakaupungin ja sen pohjoispuoliset kaupunginosat toisistaan vuodesta 1894. Jätkäsaaren tavarasatamatoiminnan päätyttyä vuonna 2009 ratakuilu vapautui muihin tarkoituksiin. Baanan suunnittelu alkoi vuonna 2009, ja se valmistui Helsinki-päivänä 12.6.2012. Baana on noin 1,3 kilometriä pitkä ympärivuotinen kevyen liikenteen yhteys. jossa jalankulku ja pyöräily on selvästi erotettu omiksi alueikseen. Baana jaksottuu neljään eriluonteiseen osaan, joita ovat Pikkuparlamentin puiston ympäristö, Arkadiankadun ja Runeberginkadun välinen kuilumainen osuus, Leppäsuon mutka sekä Työmiehenpuistikon aktiivisten toimintojen alue. Ratakuilu liitettiin ympäristöönsä kevyen liikenteen luiska- ja porrasyhteyksillä, joita rakennetaan Lastenkodinkadun, Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun, Runeberginkadun, Pikkuparlamentin puiston ja Baanan välille.


Suunnittelun tavoitteena oli vahvistaa Baanalle ominaista ilmettä ja henkeä huomioimalla paikan historialliset ja nykyiset erityispiirteet. Ratakuilu haluttiin säilyttää selkeänä ja yksinkertaisena. Baanan ilmettä korostettiin reitin yhtenäisillä materiaalivalinnoilla. Suunnittelussa hyödynnettiin myös mahdollisimman paljon ratakuilun kuivatusrakenteina olleita paasikiviä. Ne on louhittu paikalta kuilun rakentamisen yhteydessä 1800-luvulla.

Erityishuomiota suunnittelussa kiinnitettiin esteettömyysratkaisuihin. Paikan historia innoitti suunnitteluratkaisuihin, joissa myös ympäristön uudet elementit ja rakenteet ovat muistumia historiasta. Esimerkiksi Runeberginkadun ja Malminkadun väliseen kaarteeseen suunniteltiin junavaunun muotoiset istutusalueet. Ne sijoittuvat kohtaan, johon junavaunut aikoinaan jumittuivat, kun jyrkän mäen nouseminen vaati tavarajunilta monta yritystä. Samoin Lapinlahdenkadun ja Länsilinkin välisellä alueella olevat istutus-, oleskelu- ja toiminta-alueet ovat muistumia junista, jotka usein ruuhkauttivat Mechelininkadun sitä ylittäessään. Lisäksi pienimpien alueiden mitoitus noudattelee tavarajunan vaunujen mitoitusta. Pelialueet sijoitettiin ratakuilun laitamille alueelle, jossa lapset ennen leikkivät. Paikan poikki kulki oikopolkuja, ja junaradan paaluvälejä käytettiin muun muassa 400 metrin juoksuun.

Baanan kasvillisuusvalinnoissa pyrittiin säilyttämään paikan nykyisiä lajeja ja palauttamaan alueen vanhaa lajistoa. Esimerkiksi Leppäsuon mutkaan istutetaan leppiä, sillä paikka on aikanaan nimetty siellä kasvaneen puulajin mukaan. Suunnittelutyö tehtiin Helsingin kaupungin rakennusviraston toimeksiannosta.

ProjektitMaanlumo